Autismi ja unettomuus

Miksi uni on tärkeää?

Uni on välttämätöntä kaikissa elämänvaiheissa. Lapsuus on kehityksen aikaa, jonka aikana opitaan taitoja, joilla on pitkällä tähtäimellä ratkaiseva merkitys käyttäytymisen, toiminnanohjauksen ja tunteiden säätelyn kehityksen kannalta. Unella on keskeinen merkitys tässä kehityksessä ja se vaikuttaa myös terveyteen, immuniteettiin, oppimiseen ja muistiin. Siksi on erityisen tärkeää, että lapsen uni on sekä määrältään että laadultaan riittävää.

Untamme ohjaa aivojen sisäinen kello, joka on hyvin herkkä melatoniini-nimiselle hormonille. Melatoniinia erittyy päivisin vain vähän, ja vastaavasti yöaikaan tuotanto nousee korkealle tasolle. Altistuminen kirkkaalle valolle vähentää melatoniinin tuotantoa. Melatoniini välittää pimeyssignaalia keholle läpi yön ja siten varmistaa, että unen ja verenpaineen rytmi sekä muut kehon säätelyjärjestelmät ovat hallinnassa.

Mitä unettomuus tarkoittaa?

Unettomuus eli insomnia tarkoittaa tyytymättömyyttä unen määrään ja/tai laatuun. Tavallista nukkumaanmenon vastustamista ja ajoittaista yöheräilyä vakavampaa unettomuutta esiintyy lapsiväestössä 1–6 %:lla, mutta eriasteisten uniongelmien esiintyvyys voi olla jopa 50–80 % lapsilla, jotka kärsivät neurologisista kehityshäiriöistä kuten autismikirjon häiriöstä (ASD).

Lapsesi unettomuuden voi tunnistaa seuraavista oireista:

• Nukahtamisvaikeudet
• Unessapysymisen vaikeus eli toistuva yöheräily
• Yövalvominen
• Liian varhaiset aamuheräämiset
• Sosiaaliset ongelmat
• Käytösongelmat, kuten yliaktiivisuus ja keskittymisvaikeudet

Autismikirjon lapsilla, joilla on uniongelmia ilmenee enemmän ärtyneisyyttä ja käyttäytymisen vaikeuksia (yliaktiivisuutta, impulsiivuutta ja aggressiivisuutta) ja tunne-elämän oireita (sosiaalinen vetäytyminen, ahdistuneisuus ja masennus), kuin hyvin nukkuvilla autismikirjon lapsilla.

Autismikirjon lapset ovat usein taipuvaisia ahdistukseen ja haastavaan käytökseen. Jos nämä lapset eivät nuku riittävästi, heidän on erityisen vaikea keskittyä koulussa ja selvitä sosiaalisista tilanteista. Riittämätön uni voi heikentää lapsen vointia laaja-alaisesti. Paitsi että unettomuus vaikuttaa lapseen, se vaikuttaa myös perheenjäsenten ja lasta hoitavien tai hoitoon osallistuvien päivittäiseen jaksamiseen, toimintakykyyn ja yleiseen terveydentilaan. Näin ollen lapsen unettomuus voi heikentää koko perheen elämänlaatua ja vaikuttaa kielteisesti aikuisten työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen.

Autismikirjon lasten huoltajille tehdystä jaksamiseen ja voimavaroihin liittyvästä kyselystä selviää, että vanhempien arki on usein kuormittavaa. Kyselyn perusteella arjessa jaksamista kuormittivat eniten autismikirjon lapsen oireet, vanhemman jatkuva ajanpuute ja tukipalveluiden riittämättömyys. Lapsen oireista kaikkein suurin kuormitustekijä oli lapsen haastava käyttäytyminen ja jatkuva valvonnan ja/tai tuen tarve. Toinen iso kuormitustekijä oli autismikirjon lapsen uniongelmat ja tämän seurauksena vanhempien itsensä riittämätön yöuni.

Mikä aiheuttaa unettomuutta autismikirjon lapsille?

Unettomuus on hyvin yleinen ongelma autismikirjon lapsilla: jopa 80 %:lla autismikirjon lapsiväestöstä on eri asteisia uniongelmia. Unihäiriöt voivat olla vakavia ja niihin voi liittyä toistuvaa yöheräilyä (60 % unihäiriöistä).

Autismikirjon lasten unettomuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten geneettiset, immunologiset, neurologiset ja ympäristötekijät. Esimerkiksi aistisäätelyn ongelmat liittyvät unihäiriöihin. Tutkimusten valossa vaikuttaa siltä, että poikkeamat melatoniinin tuotannossa ja sisäisen kellon toiminnan häiriöt saattavat liittyä neurologisista kehityshäiriöistä ja erityisesti autismikirjon häiriöstä kärsivien lasten unettomuuteen.

Sivun asiasisällöstä vastaa Biocodex Oy. Lisätietoja tarvittaessa info@biocodex.fi.